Metsäpalvelutyönantajat ovat pettyneitä metsäalan työehtosopimukseen

Metsäalalle (metsureille) saavutettiin 13.4. neuvottelutulos työehtosopimuksesta vuosille 2026 -2027. Sopimuksen mukaan palkat nousevat 1.6.2026 maksamattomiin palkkoihin 2,2 % ja 1.2.2027 korotus on 2,0 %. Näiden lisäksi sovittiin maksettavan vuonna 2026 kertaeränä 200 euroa ja vuoden 2027 kertaeränä 150 euroa. Viime vuosi huomioiden palkkaratkaisu on yleisen linjan mukainen ja metsäpalvelutyönantajat hyväksyvät neuvottelutuloksen.

Edellisen työehtosopimuksen allekirjoituksen yhteydessä vuonna 2024 sovittiin kolme yhteistyöryhmää, yksi palkkarakenteen uudistamiseen nykypäivää vastaavaksi, toinen matka-ja yöpymiskorvausten sekavien tulkintojen yhdenmukaistamiseen ja kolmas sahakorvauksen maksuperusteiden uusimiseen. Metsäpalvelutyönantajat ry oli asettanut ykköstavoitteekseen työryhmien töiden tulosten saamisen tekstimuutoksina uuteen työehtosopimukseen. Tarkoituksena oli tehdä uudistukset kustannusneutraalisti ja käsitellä palkankorotukset erikseen. Työntekijäpuoli yritti kuitenkin ’’ rahastaa’’ muutoksilla ja sitä eivät työnantajat hyväksyneet.

Neuvotteluissa yhtenä työnantajaosapuolena ollut Metsäpalvelutyönantajat ry on saavutettuun neuvottelutulokseen tekstien osalta erittäin pettynyt.

Palkkarakennemuutoksella pyrittiin päivittämään työehtosopimus muuttunutta metsurien työtä vastaavaksi. Metsurit tekevät nykyään pääasiassa istutus- ja raivaussahatöitä, kun sopimuksen juuret ja vaativuusluokat ovat ajalta, jolloin työ oli puunkorjuuta ja moottorisahatyötä. Metsäpalvelutyönantajat halusivat palkkarakenteen sellaiseksi, että alalle syntyy selkeä minimipalkka ja hyvällä metsurilla on mahdollisuus kunnon ansiotasoon. Tähän olisi päästy työn vaativuuden määrittelyllä lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla. Heko olisi pitänyt sisällään tuottavuutta, asennetta, osaamista ym. Käytännössä iso osa metsänhoitotöistä tehdään nykyään suoriteperusteisena, jolloin on sovittu kokonaisurakka pinta-alaan ja työvaikeuteen perustuen. Tuntipalkka on toiminut aikaan perustuvana perälautana, jos urakan arvon määrittely on epäonnistunut. Lisäksi aikapalkkaa käytetään mm. keskituntiansion tai keskipäiväansion laskennassa ja sellaisissa töissä, joista ei saada suoritetta syntymään.

Palkkarakenteen lisäksi uudistustarvetta on työehtosopimuksessa olevissa matka- ja kulkemiskorvauksissa, kotona käynnin korvauksissa ja yöpymisrahassa. Neuvottelupöydässä olleetkaan eivät ole niiden tulkinnoissa yksimielisiä, saatikka yksittäisen metsäpalveluyrityksen pitäisi osata tulkita oikein. Lisämausteena on erillinen soveltamisohje, josta läheskään kaikki ole edes tietoisia. Lupa- ja valvontavirastolle (entinen AVI) eivät osapuolet pysty antamaan yksimielisiä lausuntoja siitä, mitä on sovittu. Tavoitteena oli saada aikaiseksi teksti, joka kohtelee tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä kansalaisuudesta riippumatta. Lopullisista sanamuodoista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen.

Myös omien moottori- ja raivaussahojen käyttökorvauksen perusteille on uudistamistarve.  Nykyisin se lasketaan kahden moottorisahan ja kahden raivaussahan pääoma- ja käyttökustannusten pohjalta. Osa työntekijöistä ei edes omista moottorisahaa, joten perusteet eivät vastaa nykypäivää. Työnantajat ovatkin siirtyneet käyttämään entistä enemmän yhtiön sahoja, koska työehtosopimuksen mukainen korvaus omista sahoista on muodostunut liian korkeaksi.

Uuden sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan saatiin kuitenkin merkinnät työryhmien töiden jatkamisesta ja sitovana tavoitteena on saada muutokset voimaan vuoden 2027 helmikuussa. Työehtosopimus on silloin purettavissa kesken sopimuskauden, jos tekstimuutoksista ei saavuteta yksimielisyyttä.

Työnantajapuolen muut neuvottelijat ovat metsänhoitoyhdistyksiä edustava Yksityismetsätalouden Työnantajat (YT), Metsähallitus ja Maaseudun Työnantajaliitto. Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa Teollisuusliitto.

’’ Olemme käyttäneet paljon aikaa työryhmätöihin, emmekä saaneet niiden tuloksia vietyä teksteihin. Tämä on valitettavaa, sillä jäsenille, sertifikaattien haltijoille ja auditoijille sekä valvovalle viranomaiselle (LVV) ei pystytä antamaa selkeitä vastauksia siitä, mitä työehtosopimuksessa on lopulta sovittu. Tulkintoihin vaikuttaa mm. vanha kämppälaki (v.1928, 1947) tai asetus puunkorjuun turvallisuudesta (2001). Kummassakin puhutaan mm.  työnantajan järjestämästä asunnosta ja sinne kulkemisesta. Nyt metsurit kulkevat pääasiassa omilla autoillaan kotoa käsin. Viime vuosina mukaan on tullut ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka tulevat töihin Suomeen rekisteröityyn yhtiöön, jossa voi olla taustaltaan samaa kansalaisuutta oleva omistaja. Erillisellä tulkintaohjeella on sitten yritetty ratkaista keinotekoisesti kotona käynti, vakituinen asunto, yöpymisraha tai vakituinen asunto. Jos neuvottelupöydässä istuvatkaan eivät saa aikaiseksi yhteistä tulkintaa, sitä ei voi myöskään odottaa metsäpalveluyrityksiltä, ’’ toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Koivumäki.

Metsäpalvelutyönantajat ovat täysillä mukana kitkemässä pois alalle tunkeutuvaa rikollista toimintaa ja haluaa profiloitua vastuullisten ja laadukkaiden metsäpalveluyritysten yhdistyksenä. Parhaillaan on mietinnässä keinoja, millä tämän saisi tuotua esille. Pitkä Vuoro- kirjan kirjoittajan Paavo Teittisen kanssa käydyn keskustelun pohjalta ainoa keino on jaksaa tuoda esiin omaa vastuullista toimintaa ja ’’ilmiantaa’’ välittömästi rikollista toimintaa harjoittavat ja lopettaa yhteistyö. Yhdistys tiedotti syksyllä metsäalan rikosepäilyjen yhteydessä irtisanoutuvansa kaikesta rikollisesta toiminnasta. Yhdistyksen säännöissä edellytetään jäsenyrityksiltä vastuullista toimintaa ja väärinkäytöksien seurauksena yritys voidaan erottaa yhdistyksestä. Maastotarkastuksiin ei yhdistyksellä ole tällä hetkellä juurikaan resursseja, mutta esim.  omavalvonnan, tilaajavastuuraportoinnin, metsäsertifioinnin auditointien ja Lupa- ja valvontaviraston tarkastusten tulosten yhdistämisellä saadaan jo paljon aikaan.  Yrityshistoriaa selaamalla löytää myös paljon tietoa ja epävirallinen ’’musta lista’’ syntyy automaattisesti metsänhoitotöiden tilaajien keskuuteen. Jokaisella työllä on Tilaaja, joten kovin suurta salapoliisityötä ei tarvita selvittämään, kuka sahaaja on ja kuka maksaa työstä korvauksen. Esimerkiksi monet sähköyhtiöt edellyttävät linjanraivaajilta kuvallista henkilökorttia ja päätoteuttajalta ajantasaista henkilölistaa työmaalla olevista omista ja alihankintayritysten työntekijöistä. Rakennusteollisuuteen on tullut vastaavat vaatimukset ja siellä väärinkäytöksiä on saatu ko. menettelyllä vähenemään. Toivomme, että menettely lisää myös metsäpalveluyritysten kiinnostusta järjestäytyä yhdistyksemme jäsenyyden kautta. Metsäpalvelutyönantajat keskustelevat huhtikuun aikana vuosikokouksessaan, olisiko sama käytäntö mahdollista myös jäsenyrityksissämme. Toivomme myös, että vastuullinen toiminta herättää metsäpalveluyritysten kiinnostuksen järjestäytyä yhdistyksemme kautta. Samalla se tuo yhdistykselle velvollisuuden valvoa yrityksen toimintaa. Toivottavasti tämä auttaa myös viranomaisia kohdistamaan tarkastustoimintansa riskikohteisiin. On myös toivottavaa, että metsänhoitotöiden tilaajat huomioivat jäsenyritystemme vastuullisen toiminnan jo tarjouspyyntövaiheessa ja ottavat tarjouspyynnöissä huomioon muutakin kuin tarjotun hinnan. Jos pisteytyksessä olisi mukana esim. 30 % laatu- ja vastuullisuustekijöitä, niin tämä kannustaisi yrittäjiä entistä parempaan toimintaan. Edelleen kuitenkin iso osa tarjouskilpailuista tehdään ainoastaan ’’halvin voittaa’- periaatteella. Viranomaisilta puuttuu myös rohkeus tehdä muunlaisia päätöksiä, sillä pitkät valitusprosessit viivästyttävät töiden aloitusta.

Metsäpalvelutyönantajat ry on vastuullisten metsäpalveluyritysten yhdistys. Yhdistyksen jäsenillä on palveluksessaan yhteensä n. 100 metsätoimihenkilöä ja 700 metsuria. Metsätoimihenkilöiden osalta (Meto) yhdistyksellä on toistaiseksi voimassa oleva työehtosopimus.

Metsäpalvelutyönantajat ry
Vastuullisten metsäpalveluyritysten yhdistys

Lisätietoja:
Metsäpalvelutyönantajat ry
Jukka Koivumäki
Puheenjohtaja
0505492519
jukka.koivumaki3@gmail.com
www.metsapalvelutyonantajat.fi